tiistai 25. marraskuuta 2014

Mä oon niin messissä!


Viime joulukuussa meillä oli vastasyntynyt vauva ja neulominen tuntui kovin toisarvoiselta, kun vaihtoehtona oli nuuskutella, sylitellä, imettää ja ihastella uutta tulokasta. Tuolloin lueskelin blogeista toisten Jämälankavillasukkajoulukalenteripostauksia (huh, ompahan pitkä yhdyssana) ja haaveilin kuinka kiva olisi tehdä moiset itsellekin. Ilokseni huomasin, että samainen sukkakalenteri toteutetaan Missä neuloimme kerran -blogissa tänäkin vuonna. Jee, tällä kertaa minäkin oon niin messissä!


Me jo pikkumiehen kanssa vähän lajiteltiin, mitä jämiä sukissa voisi käyttää. 

Ideana on siis neuloa sukkiin rivejä jämälangoista päivämäärän mukainen määrä. Raitojen värit valitaan kalenteria emännöivien Neulistin ja Vyyhtin hauskojen ohjeistusten mukaan.

Viimevuotisia joulukalenterisukkia voi ihastella vaikkapa Ravelrysta . Täältä puolestaan voi käydä lueskelemassa viime vuoden joulukalenteritunnelmia.


Itse taidan toteuttaa sukat niin, että neulon rivejä sen mukaan, kuinka monta päivää jouluun vielä on, 1. päivänä siis 24 raitaa, 2. päivänä 23 jne. Tunnetusti kun innostus on ylimmillään joulukuun ensimmäisinä päivinä ja joulun lähestyessä tupaa olemaan muutakin puuhaa kuin neulominen. Muutenkaan sukkajoulukalenteriprojekti ei ole turhan tiukkapipoista puuhaa, pääasia että osallistujilla on hauskaa ja tuloksena on iloiset jämäsukat ja jämälankakasa toivottavasti hieman pienempi.

Lähde sinäkin mukaan!


Toinen mukavalta vaikuttava joulukalenteritempaus on Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean toteuttama TOUHUKALENTERI. Tempauksen ideana on edistää suomalaista terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä liikuntaa ihmisten arkeen. Liikunnallisia kuvia on tarkoitus jakaa Facebookissa ja/tai Instagrammissa. Haastan siis kaikki blogimaailman käsityöihmiset mukaan! Touhukalenterin fb-sivuille pääset tästä :)



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Nimet nilkkaan

Äitini pyysi neulomaan ystävättärilleen pikkujoululahjoiksi nimelliset nilkkasukat. Ja tottahan toki minä neuloin! 


Laiskana silmukkamäärän laskijana neuloin sukat varpaista varteen. Näin vältyin pohdinnoilta, kuinka monta silmukkaa olisi sopiva määrä. Sen sijaan sopiva määrä löytyi sovittelemalla. Kapeammissa sukissa terässä on 64 silmukkaa ja varressa 68. Leveämmissä terässä on 68 ja varressa 72 silmukkaa.


Muistin taas että kirjoneule ei vaan ole mun juttu. Ainakin minulla nelominen on hurjan hidasta, kun jatkuvasti täytyy kontrolloida ettei lankalenkit jää nurjalla liian tiukalle. Onneksi tuota kirjoneuleosuutta ei ollut tällä kertaa kovin pitkälti.


Varteen tein nirkkoreunuksen, jonka kiinnitin nurjalle samalla kun neuloin ja päättelin viimeisen kerroksen.



Malli: Oma varpaista varteen
Lanka: DROPS Fabel
Puikot: 2,5 paitsi kirjoneuleosuudella 2,75
Ravelryssa: Nimisukat x 2

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Lahjaksi raidallista pitsiä

Nyt eletään pikkujoulujen kulta-aikaa. Pikkujouluissa tyypillistä on vaihtaa pieniä paketteja. Neulojana sitä haluaisi tietysti lahjoittaa jotain itse tehtyä. Koska paketin saaja ei usein ole etukäteen tiedossa, vaan paketti voi päätyä kelle tahansa pikkujouluun osallistujista, on lahjan yksilöinti usein hieman hankalaa. Myös joulunaluskiireet tai neulomisinspiraation löytyminen armotta liian myöhään saattavat olla syynä siihen, ettei pikkujoululahjaan sitten lopulta päädykään mitään itseneulotta, vaikka oma tekemä pehmeä paketti olisikin niin kivaa antaa.

Minä olen keksinyt näihin kaikkiin pulmiin mielestäni oivallisen ratkaisun:


Sukkalahjakortti!

Näissä kyseisissä pikkujouluissa lahjan tuli teemaan liittyen alkaa M-kirjaimella. Mutta eikös "Maikin sukkalahjakortti" alakin ämmällä?! :)




Lahjakortin mukana oli kuponki, jonka täyttämällä lahjan saaja sai esittää toiveita sukkien väristä, koosta ja mallista.


Tämän lahjakortin saaja halusi kaksiväriset tai riemunkirjavat perussukat, joissa tulisi olla raitoja ja/tai pitsiä. Väritoiveina oli mustaa, violettia ja pinkkiä.

Hmmmmm :) . 

Raitaa ja pitsiä? Riemunkirjavat? Miten tämä kaikki olisi mahdollista yhdistää?

Aikani haeskelin pitsisukan mallia, jonka voisi toteuttaa raidallisena. Lopulta löytyi Kirsikkahillosukat Dropsin sivuilta



 Malli:  Cherry Jam by DROPS Design, ohje löytyy myös Ravelrysta
Lanka: Teetee Pallas (musta) ja Regia Fluormania (paksumpi)
Puikot: varressa 3,25, kantapää ja terä 3
Modaukset: Paksummasta langasta johtuen aloitin pienemmällä silmukkamäärällä, 68s. Nilkaa kohti mentäessä kaventelin vielä 60 silmukkaan. Kantapään ja terän neuloin ohjeesta poiketen kuten perussukat.
Ravelryssa: Kirsikkahilloa


Minusta näistä tuli kivat! Toivottavasti lahjan saaja ei ole järkyttynyt Fluormanian neonväreistä, sillä ne on NEON todellakin :)


Lahjakortti-idea ei suinkaan ole omani, vaan bongasin idean pari vuotta sitten jostain fb:n käsityöryhmästä. Tuolloin annoin sukkalahjakortteja joululahjaksi, tuolloisia tuotoksia voit käydä katselemassa täältä



Onko sinulla lahjaidea vielä hakusessa? Tätä lahjakortti-ideaa saa todellakin kopioida!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Käsityömessuterkkuja





Linja-autossa neulomista, messutarjonnan ihastelemista, herkuttelua, jalat väsyksiin kävelyä. Eikös kuulosta ihan Tampereen Kädentaitomessuilta? Olihan kivaa!


Messusamoilun lisäksi uskaltauduin myös käsityöbloggareiden Face to face -blogikahvilaan hetkeksi lepuuttamaan jalkojani ja neulomaan toisten bloggareiden kanssa. Kädentaitomessujen Instagrammista voi bongata myös yhden kuvan treffeistä. Oli kiva tavata muita bloggareita, vaikka jutustella ehdin vain muutaman bloggarin kanssa.


Ja tarttuihan messuilta kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä käsityötavaraa matkaan. Mielestäni moponi pysyi tällä kertaa varsin hyvin lapasessa.


Katkenneiden puikkojen tilalle täydennystä. Lisäksi hankin lisää puolia koteloineen sekä tupsukehikoita.


Suuri Käsityölehdellä oli niin houkutteleva tarjous, että päätin hyödyntää. Kuvassa näkyvien kylkiäisten lisäksi tilaajalahjaksi tulee vielä Rakas Villasukka -kirja, jossa näytti olevan paljon hyviä sukkaohjeita.


Lankoja lähti mukaan yllättävän vähän. Vain kolme kerää minulle entuudestaan tuntematonta lankamerkkiä.


Helmiina ja Mirjami saivat messutuliaisiksi kumirenkkuja rannerengasaskartelua varten. Nämä taitavat olla varsinainen hittituote pikkutyttöjen keskuudessa, sillä näitä renkkupusseja oli myynnissä usealla näytteilleasettajalla.

Ensi vuonna uudestaan!

PS. Minut löytää nykyisellään myös Instagrammista :)

torstai 13. marraskuuta 2014

Inventaario

Olenko ainoa, jonka puikot ja kaapelit tahtovat olla hyvästä yrityksestä huolimatta yleensä iloisesti sekaisin?


Olen lähdössä viikonloppuna Tampereen käsityömessuille. Tästä syystä innostuin tekemään inventaariota neuletarvikkeilleni, sillä messut ovat oiva tilaisuun täydentää käsityötarvikevarastoa.


Laatikon perukoilta löytyi muutama katkennut irtopääkin - rapatessa on näemmä roiskunut...


Inventaarion myötä huomasin että paria kokoa puuttui sekä irtopäissä että lyhyemmissä sukkapuikoissa. Pääsen siis tekemään täydennyshankintoja messuilta! 


Minulla on ollut tapana säilyttää irtokaapeleita ja kiinteitä pyöröpuikkoja CD-levykoteloissa. Kiinteille pyöröpuikoille tuo säilytystapa onkin oikein oivallinen, mutta irtokaapeleita en oikein osaa siellä säilyttää. Johtuisiko siitä, että kaapelin pituutta on vaikea nähdä päältä päin. Vissiin pitäisi merkitä kotelot teippilapuilla mikä kaapeli kuuluu mihinkin taskuun. 

Nyt päätin kokeilla säilyttää irtokaapeleita isossa hakaneulassa, jonka jätin roikkumaan käsityöhuoneeni seinämagneettiin (on muuten kätevä paikka säilyttää irtoneuloja, saksia, mittanauharullaa, kankaan ohjainta ym. metallista irtosälää Myös aina hukassa oleva ikkunanaukaisijakin majailee nykyään tuossa magneetissa). Tuossa hakaneulassa roikkuessaan kaapeleista on helppo valita sopivan pituinen kaapeli käyttöön.


Miten teillä kanssaneulojilla on tapana säilyttää pyöröpuikkojanne?

tiistai 11. marraskuuta 2014

Ruokalappuja

Sateisen päivän kunniaksi päätin näyttää jotain pirteää ja värikästä.

Meidän iso pieni vauvamme ei pidä lainkaan ruokalapun käyttämisestä. Tarrakiinnitteistä lappua on turha edes yrittää tarjota hänen ylleen, sillä se revitään päältä varsin vikkelästi.

Päätin kokeilla ommella pään yli pujotettavan lapun ja kokeilla, josko se pysyisi yllä paremmin.


Koska kuosin valinta oli hirmuisen vaikeaa, täytyi samoin tein ommella heti useampi lappu. Kankaina käytin pilvibodyista ja hatuista sekä omppupuvusta ja bodysta ylijääneitä kangastilkkuja.


Ja kas vaan, nämä laput saa olla paikallaan yllättävän hyvin!