Sivut

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Timantit on ikuisiaaaaa

Otsikon biisin sanat soivat toistuvasti päässäni näitä Tour de Sock -sukkakilpailun kolmannen etapin sukkia neuloessani. Nämä  timantit tuntuivat ikuisilta nimenomaan niiden äärimmäisen hitaan valmistumisen johdosta.


Etappi alkoi viime viikon tiistaina alkuiltapäivästä. Pääsin tulostamaan ohjetta ja aloittamaan neulomista nuorimmaisen päiväunien aikana. Iltamassa yritin tavata ohjetta ja tutustua uusiin tapoihin neuloa lyhennettyjä kerroksia. Sain ensimmäistä sukkaa jonkin verran alkuun, mutta uudet termit eivät millään tahtoneet jäädä mieleen ja jatkuva ohjeen tankkaaminen teki edistymisestä hidasta.


Kävin nukkumaan yöllä pikkutunneilla, mutta heräilin keskiviikkoaamuun kolmen tunnin unien jälkeen, ja päätin jatkaa neulomista kun unikaan ei tullut. Päivä kului vanhempia lapsia harrastuksiin kuskaten ja pienimmän kanssa touhuten. Aina välillä yritin syventyä neulomaan, mutta hirveästi homma ei päiväsaikaan edistynyt. Illalla omalta ratsastustunnilta palattuani päätin neuloa niin pitkään kuin jaksan. Huomasin opineeni uudet silmukat, ja neulominenkin sitä myötä nopeutui jonkin verran. Kolmeen saakka jaksoin neuloa, kunnes huomasin torkahtelevani neule sylissä ja päätin painua nukkumaan.


Heräsin torstaiaamuun muutaman tunnin yöunien jälkeen ja jatkoin neulomista. Timantti kerraallaan sukat valmistuivat, ja välillä puuhailin kotihommia. Valmista tuli torstain ja perjantain välisenä yönä yhden jälkeen, noin kahden ja puolen päivän neulomisen jälkeen. Kuvittelin olleeni hidas, sillä tuohon kahteen ja puoleen päivään mahtui paljon muutakin puuhaa kuin pelkkää neulomista, ja neulomiseni takkuili muutenkin ohjeen kimuranttiuden ja lyhennettyjen kerrosten tekemisen opettelun vaikeuden vuoksi. Yllätys olikin suuri, kun lopulta sijoitukseni kolmannella etapilla oli peräti 31.!


Tein sukat S-koossa tourin sääntöjen minimivaatimuksilla. Sukista tuli hurjan kapeat (huomannet, että ne suorastaan soivat paksuissa jaloissani), Pituudensa puolesta ne taas mahtuisivat 42-43 kokoiseen jalkaan. Saa siis nähdä, kenen jalkaan nämä päätyvät. Saatanpa vaikka purkaa kärkiä vähän lyhyemmäksi.

Malli: Diamondback Socks by Kirsten Hall koossa Small
Lanka: Itse värjätty Fortissima Socka
Puikot: 2,5
Kulutus: n. 69 g
Ravelryssä: Timantit on ikuisia


Sukkien valmistuttua jotain ohjeesta jäi hampaankoloon. Harmitti, ettei sukista tullut järkevän kokoisia, eikä sukan poikkeuksellinen rakennekaan päässyt kunnaolla oikeuksiinsa lankavalintani myötä. Päätin ottaa ohjeen kanssa revanssikamppailun - tällä kertaa vielä kertaluokkaa rääkätympi pätkävärjäys, paksumpi lanka sekä pari modausta ohjeeseen. Saapa nähdä, saanko taisteltua tämän seuraavan parin maaliin saakka.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Valmistautumista kolmannelle etapille

Tour de Sock -sukanneulomiskilpailun kolmas etappi pyörähtää käyntiin huomenna tiistaina. Lankasuosituksena oli  "variegated or handpainted yarn"  eli odotettavissa lienee normaalista poikkeavaa struktuuria, lyhennettyjä kerroksia tai silmukoilla leikittelyä. Variegated- ja handpainted -käsitteet ovat niin laajat, että vaikea on valita etukäteen yhtä lankavaihtoehtoa.

Huomasin, että lankavarastostani ei löydy yhtään kirjavaa käsinvärjättyä lankaa. Samassa tajusin myös, että olen vuosikausia sitten ostanut Kool Aid -jauheita aikeena kokeilla niillä langan värjäystä. Tämän tajuttuani meni ehkä noin viisi sekuntia, kun huomasin jo kaivelevani sukkalankoja siinä toivossa että sieltä löytyisi jotain värjättävää. Ja löytyihön sieltä! Beigeällötys-Regiaa, jota olin joskus heikkoina hetkinäni ostanut tarjouksesta, sekä Jujukerhon liitymälahjana saamaani vihreä-harmaata Fortissima Socksin pätkärääkkiä. 


Pikainen gooletus Koolaksen saloihin, ja pian ylläolevat langat näyttivätkin tältä:


Niin että nyt on sitten käsinvärjättyä lankaa!


Värjäys oli ihan hurjan hauskaa ja näin kesällä onnistui aika vaivattomasti ulkona grillin kaasuliedellä. Kokeilen varmasti uudestaan!


Tuo oranssin ja roosan yhdistelmä onnistui kaikista parhaiten - harmi vaan, ettei yhdestä kerästä saa sukkaparia. Täytynee raidoittaa se joskus jonkun hillitymmän värin kanssa.


Samalla tuli kerittyä muita lankavaihtoehtoja kahdeksi keräksi niin että voin alkaa neulomaan molempia sukkia yhtä aikaa. Eiköhän näistä lankavaihtoedoista joku pääse huomenna puikoille :). 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Mukavia eläkepäiviä!

Koulumme kuraattori (joka siis on myös anoppini) jäi lukuvuoden päätteeksi viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Halusimme työyhteisönä kiittää häntä yhteisistä työvuosista persoonallisella lahjalla, jonka tekoon pääsisi osallistumaan mahdollisimman moni. Eräältä opelta tuli mainio idea neuloa jotain hänelle yhdessä. Aikamme tuumittuamme päädyimme neulomaan hartiahuivin - paloja olisi helppo kunkin neuloa tahollaan ja paloista voisi koota juuri niin suuren huivi kuin ehdittäisiin neuloa.


Ihailtavan mukavasti opekollegat tarttuivat toimeen. Eräskin työkaveri tunnusti neulovansa ensimmäistä kertaa 30 vuoteen!


Minä taisin ehtiä loppujen lopuksi neulomaan vain yhden palasen huiviin. Yhdistämisen ja reunuksen virkkaamisen tein kylläkin.


Mielestäni huivista tuli kaunis. Noin vertauskuvallisesti lahja kuvastaa mielestäni hienosti sitä, millaista työskentelymme koulussa on: jokainen tekee kokonaisuudesta oman osansa omalla, perinteisellä tai ehkäpä persoonallisella tavallaan. Jokainen palanen on tärkeä, jotta kokonaisuus olisi eheä. 


Lanka: TeeTee Helmi
Puikot: 4
Kulutus: noin 350 g


Kiitos yhteisistä vuosista ja mukavia eläkepäiviä!




tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kilpailuvietin vietävänä

Kahtena edellisenä kesänä olen suurella mielenkiinnolla  seurannut Tour de Sock -neulontakilpailua ja ihastellut siihen osallistuneiden neulojien nopeutta ja kauniita tuotoksia. Viime kesänä päätin, että seuraavassa Tourissa aion sitten minäkin olla mukana. Niinhän siinä sitten kuitenkin  kävi, että kesän tulo ja Tourin alku yllätti neulojan, ja muistin koko kilpailun vasta kun neuleblogit alkoivat pullistelemaan valmiita, toinen toistaan kauniinpia ensimmäisen etapin tuotoksia. Jonkun blogin linkistä klikkasin kisasivulle ja kas kummaa, huomasin että kilpailuun pystyi osallistumaan vielä mattimyöhäsenä, vaikka ensimmäinen etappi oli ollut käynnissä jo useamman päivän. Ja niinhän minä sitten klikkailin itseni mukaan!


Aloitin siis ensimmäisen sukan neulomisen kuusi päivää kisan alkamisesta, mutta ehdin kuitenkin hyvin saada sukat valmiiksi ennen etapin päättymistä. Sijoitukseni oli ensimmäisellä etapilla 289., kun yhteensä ensimmäisen etapin sukat sai valmiiksi 432 neulojaa ympäri maailman.


Malli: Twists & Turns koossa Small
Lanka: Drops Fabel
Puikot: 2,5
Kulutus: n. 72 g
Ravelryssä: Mattimyöhäset


Kun sitten olin lämmitellyt ensimmäisen etapin sukkaparin kanssa, päätin yrittää neuloa toisen etapin sukkaparin vähän nopeampaan tahtiin. Ohje julkaistiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yhden aikaan. Päätin mennä aikaisin nukkumaan ja herätä aamulla neulomaan. Ilmeisesti kisajännitystä oli sen verran ilmassa, että heräsin yöllä puoli kolmen aikaan. Tulostin ohjeen, mutta sen verran kovasti  kuitenkin vielä nukutti että päätin mennä uudelleen nukkumaan.

Kuudelta heräsin sitten neulomishommiin. Vaikka päivään kuului kaiken normaalin kotitouhuilun lisäksi hiukan hyväntekeväisyyshommia ja vieraitakin piipahti, sain päivän aikana molempien sukkien varret neulottua ja toisesta vielä kantapään. Kahdelta yöllä nukkumaan mennessä päätin, että nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Mutta ilmeisesti se sisään rakennettu kilpailuvietti oli unen tarvetta voimakkaampaa ja niin heräsin omia aikojani jo ennen kuutta, neljän tunnin yöunien jälkeen!

Aamulla olikin mukavan rauhallista neuloa, kun koko talo oli hiljainen ja mieli virkeä. Mies lähti töihin, ja lapset leikkivät yllättävän sopuisasti niin että sain ensimmäisen sukan valmiiksi aamupäivän aikana. Nuorimmaisen päiväuniaikana otin hurjan loppukirin ja niin sain toisenkin sukan valmiiksi iltapäivään mennessä. Sijoitukseni toisella etapilla oli huikean hyvä 35. ottaen huomioon, etten tosiaan voinut neuloa taukoamatta ja kahdet lyhyet yöunetkin tuli nukuttua.




Kakkosetapin sukissa oli paljon palmikoiden kiertoa, mutta selkeät kaaviot tekivät neulomisesta miellyttävää. Palmikot olivat myös sen verran kapeita, ettei kierroissa tarvinnut palmikkopuikkoa.


Tällaista kantapäätä en ollut aiemmin neulonutkaan. Tuli mukavan tilavat sukat rintavaan jalkaani.


Malli: I Remembered It Again koossa S
Lanka: Drops Fabel
Puikot: 2,5
Kulutus: 77 g


Saappa nähdä kuinka käy seuraavan etapin kanssa - nostaako kilpailuvietti päätään vai pystynkö neulomaan rauhalliseen tahtiin? Kovasti jännittää, täytyykö tulevissa sukissa neuloa esimerkiksi briochea tai muuta patenttia, onteloneuletta tai intarsiaa - niitä kun en ole koskaan vielä neulonut.

PS. Uudistin hieman blogini ulkoasua uusimalla bannerin ja vähän muutakin -  mitäs tykkäätte?

PPS. Osaako joku kertoa, mistä johtuu että kuvat näyttävät epätarkoille? Latauksen jällkeen kuvat näyttävät Google+:ssa vielä aivan terävälle, mutta täällä blogin puolella kuvat suttaantuu. Olenko ronkkinut jotain Bloggerin asetuksia vahingossa vinksalleen?!

maanantai 15. helmikuuta 2016

Korut ojennukseen

Instagramini kertoo, että inspiraatio tämän korutaulun tekoon syntyi 28 viikkoa sitten. Kehyksiä tähän olen suunnitellut näköjään 20 viikkoa sitten. Nämä kuvat olen ottanut marraskuun alussa, joten valmiinakin tämä on ollut jo yli kolme kuukautta sitten. Ja aatelkaa, nyt jo bloggaan! Jee!!


Malli: Oma
Lanka: Drops Cotton Light
Kulutus: n. 120 g
Ravelryssä: Korutaulu


Silloin 28 viikkoa sitten selailin sisustuslehteä, jossa korviksia oli ripustettu säilytykseen johonkin auton reikäiseen osaan. Siitäpä tämä oma ajatukseni lähti - virkata korutaulu, johon saisi korut nätisti näkyville.


Virkkaus valmistui parissa päivässä. Kehysten kanssa kestikin sitten pitempään - ensin kun piti ostaa listaa ja sitten lietsoa Armas Mieheni sahaamaan ne määrämittaan ja naulaamaan paikoilleen jiirejä unohtamatta.



Lopputulos on kaunistanut vessamme seinää nyt siis useamman kuukauden jo. Tykkään! Ostin tauluun myös pieniä S-koukkuja, joihin voi ripustaa kaulakoruja roikkumaan. Vielä kun keksisi, miten kannalliset korvikset saisi säilytettyä samaan tapaan...


maanantai 8. helmikuuta 2016

Kevään keskeneräiset



Silmukan Saalistus -blogissa oli mainio haaste, jossa tavoitteena on saada valmiiksi keskeneräisiä töitä kevään aikana.

Pikatutkailu keskeneräisten neuleiden jemmaani paljasti, että minulla näyttää olevan keskeneräisenä sukat tai tossut kaikille perheenjäsenillemme. Päätin siis ottaa haasteen vastaan pyrkimällä saamaan viidet sukat/tossut valmiiksi tässä kevään aikana.



Nämä aloitin reilu viikko sitten Educa-messumatkalla. Näistä olisi tulossa tennaritossut Helmiinalle ja Mirjamille.


Mieheni puolestaan on odottanut omien tennaritossujensa valmistumista jo syksystä saakka. Pohjia ja koristeluja puuttuu...


Näistä on tulossa merinovillaiset sukat Pikku-Villelle. Ei olisi enää paljosta kiinni...


Tämän alpakkasukan neulomisen aloitin tuossa pakkasten kynnyksellä. Ajatuksena oli neuloa lämpöiset sukat vaikkapa ratsastussaappaisiin. No, pakkaset tuli ja meni, mutta nämä ovat yhä kesken.


Pyöriikö teidän muiden kässäkoreissa keskeneräisiä projekteja? Liittykääpä mukaan haasteeseen, tähän ei tainnut olla mitään aikarajoitetta, osallistua voi milloin vain tämän kevään aikana :-) .